Tekstit

Elämä on saanut paremman suunnan

Moi
Pitkästä aikaa tulee taas kirjoiteltua tännekkin tekstiä, koska viikko siitten elämä muuttui erillaiseksi mitä on kerennyt tottua jo 24 vuoden ajan.
 Olen kyllä onnellinen siitä että muuttui. Silloin tietysti tuli käytyä kahden kaverin kanssa ikeassa, mutta siihen mukaan tuli myös oma kultakin mukaan, josta en ennen tiennyt mitään ennen kuin perjantaina kun tulin Kajaaniin kavereiden luokse yöksi. ei kestäny hirveen kauaa kun alettin jutteleen keskenämme niin se oli sitten menoa ja en kyllä vaihtais ollenkaan. 
On kyllä saanu nauraa ja itkee ja ikävöidä. Onneks on puhelimet ja muutenkin some kanavat olemassa, että pystytään pitämään sen aikaa yhteyttä, niinä väleinä kun ei nähä. Onneks kuitenkin hän tuli mun luo keskiviikkona ja lähtee viimestään takaisin maanantaina takaisin Kajaaniin tekeemään omia töitään.
Tuli kirjoiteltua edellisessä blogi-kirjottelussa toisesta ihmisestä, mutta häntä kohtaan tunteet onnistui sammumaan, kun hänen kanssa ei,jostain kumman syystä saanu niin us…

hups

Moi

Hoksasin tuossa, että venähti sen pari kuukautta, kun viimeksi blogiteksti tuli ulos.

 Ei ole ollut hirveästi kirjoiteltavaa, kun aikalailla on ollut muuta ajateltavaa esim työrintamalla, miesasioista ja muutenkin pään sisäistä järjestelyä, koska mieli on tahtonut olla sekaisin ja unirytmikin sen johdosta on päin honkia.

Maaliskuu ei sen ihmeelisempi esimerkiksi ollut tuli silloin kuitenkin vietettyä omia 24 vuotis synttäreitä ja partylite kutsujen pitämistä emännän muodossa harmi vaan että ei tullut niin paljon vieraita mitä olis toivonut.

Noita miesehottaita, joihin on tullu kiinnostuttua on vaihtunut aika usein, koska loppu peleissä on tahtonut lopahtaa kun usein iskenyt se tunne, en kuitenkaan saa sitä itelleni ja niinä hetkinä podin itse vihaa että miks mä oon tälläne, kun oon ja en kiinnostu niistä, jotka koittavat lähestyä samoissa aikeissa mutta vaan on suorasti tai epäsuorasti tullut multa vastaus, että ei.

 Onneksi kuitenkin tavallaan vanha suolla on tahtonut janottaa ku…

Kuulumisia

Moi

Helmikuu on melkein lopuillaan eli toista kuukautta 2017 vuodesta on menossa ohi ja aika on kyllä kulunut nopsaa siihen nähen että enismmäinen ajatus oli tälle vuodelle, että nyt on 2017 ja toivomus myös että olisi parempi mitä edellinen vuosi ollut.

Mutta kolmetoista päivää myöhemmin se kaikki muuttui mummun kuoleman myötä ja siitä kun kului kuukausi niin tajusin sen että niin paljon on kulunut kun hän poistui minun ja perheeni ja muutenkin äidin puolen sukulaisten ja ystäviensä keskuudesta. Itku oli kyllä sen mukainen kun silloin kuukausi sitten kun sain tietoon hänen kuolemastaan.
Se on kyllä ymmärrettävää, että pitää jatkaa eteenpäin kun kuolema korjaa, tai muulla tavalla.
Sinkuuskin on jatkunut näihin päiviin tavallisesti. Toivon kipinä on kuitenkin, että muuttuisi joku päivä. Omiin synttäreihinkään ei oo kun kolmisen viikkoa aikaa ja silloin tulee mittariin 24. Ainakin pari kaveria tulee viettämään mun kanss sitä. ei oo tullu vietettyä synttäreitä kunnolla moneen vuoteen. Ol…

Arttu Lindeman vuoden artisti 2017 ja nettikiusaamisesta

Moi
Ihmettelen kyllä , että mitä ihmettä Arttu sai vuoden artisti tittelin emma- gaalassa.  Omasta mielesta Arttu ei oikeen kunnon artistiksi voi sanoo kun vasta neljä singleä on tullu pihalle. 
Enkä oikeen ole nähnyt mahdolllisuutta voittaa sitä. Onhan se ymmärrettävää että noin vaan saa ihmisten mielipiteet suuntaan ja toiseen. Posiitivisella että negatiivisella tavalla. 
Vaikka tykkään kuunnella suomi räppiä mutta linden musiikki ei vaan oikeen iskeny samallain muhun, jotenkin ne singlet mitä on kuullu on kyllä siedettäviä kuunneltavia, mutta en vaan ole tykästyny niihin ollenkaan, että luukkuttaisin niitä, jatkuvasti.  Tykkään kyllä joskus kahtoa linden youtube videoita mitä hän tekee musiikin lisäks. 
En vaan musiikillisesti häntä hirveästi kyllä kuuntelis, vaikka hännen unelmanssa musiikin saralla toteutuikin. Hänen olisi vain pitänyt vasta saada esim se ehdokkuus vasta sitten, kun yksi kokonainen levy olisi pitänyt olla jo esimerkiksi ulos. ensimmäinen single vaan on poikeus e…

tammikuu on ohi

Moi ole Ensimmäinen kuukausi on takana päin ja ollut sellainen erillainen mitä on suunitellut. Ensin sen sotki sen kun tuli tosiaan rakkaan mummun kuolema, johon en oikein osannut varauta ollenkaan. 
Näin jälkikäteen tuli kuitenkin minulle tietoon se että noin joulun aikoihin hänen kunto oli vähitellen huonontunut ja oli vielä huononemaan päin, näin tätini, joka oli hänen omais-hoitajana kertoi ja myöskin hän, osasi valmistauta siihen, että mummu ei elisi enää kauaa kun hän sitten tosiaan löysi mummun kotoaan omasta sängystään ikuisessa unessa nukkuneena. 
Samoin toinenkin täti kertoi aika samanlaista asia omasta näkökulmastaan samoin äitikin. 
Tuli tietty käytyä Kajaanissa kaverin synttäreillä, mutta en sitten käynyt kummitytön synntäreillä kun olivat pahimmoileen samaan aikaan niin en sitten kerrennyt käymään, vaikka olisin halunnut. 
Harmitti vaan kaverin synttäreillä olla ainoana sinkkuna, kun kaverit oli suhteissa, jotka olivat päässet paikkalla mukaan lukien synttärisankari. Om…

Mummun kuolema ja ajatusten selvittelyä

Moi 
Nyt on surumielisin kirjoitus kyseessä kuten otsikossa lukeekin, että oma rakas mummu nukkui pois  perjantai 13.1 puolella yöllä/aamuyöstä tai aamusta ja se kyseinen päivä oli minulle tosi järkytys ja erilainen, koska en pystynyt toivottamaan hyvää syntymäpäiväänsä ja hän olisi täyttänyt kyseisenä päivänä 89 vuotta. 
Olisin toivonut että hän olisi edes vähän kauemmpin elänyt, että olisin osannut varautua paremmin hänen pois menoon, mutta nyt en ollut. 
Oli minulla kuitenkin jo aikaisemmin aavistuksia, että ei kestä enää kauaa että hän siirtyy pilven reunalle seuraamaan maailman menoa.
 Ne  minun aavistelut jo alkoivat jo siinä, kun oma eno kuoli puoltoista vuotta sitten paksusuoli syöpään (11.7.2015)  ja toinen eno kuoli auto-onnettomuudessa joulun alla (22.12.2002). hän silloin sanoi, että suurin piirtein niin, että hänet olisi voitu haudata, kun hänen kaks poikaa on jo haudattu.

Hautajaiset ovat sitten tosiaan mummun kotikunnassa haapavedellä läheisten ja sukulaisten läsnä oll…

Vuosi 2016 on ohi

Moi 2016 on tosiaan ohi ja tämä on vuoden ensimmäinen postaus sen johdosta.Viime vuosi oli kyllä aika stressaavaa aikaa varsinkin keväästä, kun tosiaan silloin oli viimeinen puristus sille, että sai sitten toukokuu ja kesäkuun vaihteessa valmistujaisten kunniaksi viralliset paperit kouraani ja sitä ennen sain juhla-stipendin, joka oli elämäni ensimmäinen. Sitä ennen olisi pystynyt ajattelemaan, että olisin saanut sen tai edes pienempi arvoisempaa stipendiä siitä. 
Olin kuulema muuttunut siinä opiskelujen aikana kehittynyt ihmisenä niin paljon, vaikka omasta mielestä, olisi pystynyt sanomaan samaa itsestäni. Koen edellen sen, että mielenterveys ongelmat eivät ole, vielä omasta pääkopasta menneet.
Töitten haku on tietty ollut ajankohtaisena, koko vuoden ollut, eikä se hirveän hyvällä menestyksellä, mitä olisi halunnut. se vuosi on kuitenkin ollut edelleen se yksi sinkku vuosi ollut.
 Ihastuksia on kyllä ollut ja ihan rakastumis asteellakin, mutta kariutui, kun ei tullut sellaista vasta…